Rahalla mielipahaa vastaan pt. 2

NO MIKSI tämä on toinen samalla otsikolla? No koska nyt se tuhlaus alko realisoitumaan. Tnä saapui aikainen joulupaketti Saksasta:      (Rich bastard, yea, that's what you may call me.)

the t.bone MB75, Thomannin kiinassa teetättämä kopio Shuren klassikoksi muodostuneesta SM57 mikistä. (Ulkonäköä myöten kopioitu.)

Millenium mikkiständi + K&M mikkiklipukka

Kuvassa myös aiemmin ostamani Rode NT1 mikki laulu- ja akkariäänityksiä varten.






                                    Halvalla ei saa hienoa laatikkoa. :(

        Komiaa nahkahihnaa metsästin liian kauan, nyt sen sain.

Joulu. Minä tulen viettämään sen leikkien uusilla leluilla. ((:

___________________________



Kirpparireissusta jäi mieleen jäi pyörimään tuo aikuistumiskysymys.

Toki näin 18-vuotiaana(kin) tuntuu että en ajattele kuin jotkut nelikymppiset ajattelee elämästä, mutta muututaanko me kaikki käymään sitä samaa linjaa? Ajatus on outo että ajattelutapa enää muuttuisi kun sen kerran olen omaksunut. Mutta onhan niin käynyt jo kertaalleen. Useitakin kertoja.
Siinä vaiheessa kun on onnellinen jo siihen mitä omistaa ja mitä itsellään on. Ei oteta riskejä ja eletään rauhassa ilman isompia repäisyjä.
Ehkä minustakin tulee semmoinen.

Muutan vaimon kanssa omakotitaloon, ostan farmariauton, syön päivälliseksi makaronilaatikkoa ja mulla on jotkut kaksoset räpläämässä kitaroita kun silmä välttää. Pari pinnasänkyä jossain pastellinsävyisessä huoneessa jaja....

Okei nyt kuvottaa jo.

Ehkä se on sen ajan murhe. Eikä tossa ollut pahaa kuin lapset, ajatus niistä on erittäin kaukainen.
Vielä toistaiseksi ainakin. Ja semmoinen sen varmaan pitää ollakkin tässä vaiheessa.


Ps. Toimiiko toi kävijälaskuri? Mulla näyttää tyhjää