Parin viikon päästä tähän samaan aikaa olen saapunut takaisin kotiin Kuopiosta, nähnyt vanhaa ystävää toivottavasti hyvä keikan merkeissä. Jos se olisi jotain mitä tarvitsen, tai vähintäänkin saisi edes hetkeksi laimentamaan alati kasvavan hiljaisuuden.
Olen hukassa(ko?)
Kylmä kuin metalli, tyhjä kuin sydän
Minä olen matkalla takaisin pimeään
Kylmä kuin metalli, tyhjä kuin sydän
Ei sitä vielä nää, ei sitä vielä nää
Maaliskuun aurinko, älä meitä hylkää
kun päivä pitenee niin vähäksi aikaa
Tuulessa pakkaslumi leikkii, vaikka pian sulaa
ei sitä vielä nää, ei sitä vielä nää
Ja ennen kuin aurinko jäätyy
se palaa hetken kuumemmin
Ja ennekuin silmämme sulkeutuu
mitä kaikkea ne vielä näkevät
Kuuma kuin metalli, täysi kuin sydän
minä olen matkalla takaisin valoon
Kuuma kuin metalli, täysi kuin sydän
ei sitä vielä nää, ei sitä vielä nää
Joskus
yltää tuo valo tännekin
ja minä muistan paikkoja
joissa en ole käynyt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna sana!