Olet joku joka tuntuu rintalastan alla näin
Mutta pitääkö mun juosta pakoon vai suoraan päin
Heräsin, raotin sälekaihtimia arvioidakseni kuinka paljon kello mahtaisi olla. Aurinko paistoi lämpimästi täyttäen varjoja kaikkialla. Missä aiemmin saattoi nähdä hämärää, oli nyt jälleen nähtävissä paljon enemmän.
Leipää. Tuttuakin tutummaksi tullutta sellaista, mutta vielä silti niin hyvää.
Jakso kertakaikkisen hyvää sarjaa.
Ehkä pitäisi käydä ulkona kun on näin mahtava ilma?
Eteisen lattialta olkalaukkuun mukaan kuukauden ajan ilmaiseksi tuleva Aamulehti ja Ray-Banit päähän, shortsit jalassa metsästämään kahvia!
Päädyin hyvää kahvilaan, jossa rauhassa soi pianomusiikki, ja sain rauhassa juoda pressoni lehden kanssa. Ja mikä parasta: täydellisen löhöiltävässä nahkaisessa nojatuolissa, en ole yhdessäkään kahvilassa istunut niin mukavasti. 3€ kahvista ei tuntunut enää miltään! Kiire unohtui, aika unohtui, hetken ajan tunsin kuinka kaikki oli vain aurinkoa ja beigen eri sävyjä. Oh that feelin'...
Pyörin aikani kaupungilla, kävin keskustorilla vaalikopeilla Vihreiltä kysymässä mitä Vihreät tekis EU:ssa. Minulle ei osattu vastata. Otin mehuni ja läksin. Olin vähän pettynyt, vaikka tiesinkin, ei ilmaistarjoilut ole kuin silmänlumetta ja tyhjäpäisten kosiskelua. Piraattipuolueen koppi sentään osuu naulankantaan: tutustu itse. Yksinkertaista.
Loppupäivän tukehduin omassa huoneessani, tuuletuskaan ei auta enää kun ulkona on yli 20 astetta...
Edit: ASETUKSET! Liikaa on niitä kyllä, nyt voitte myös anonyyminä kommentoida jos mieli vie mukanaan.
Ihania tekstejä täällä siun blogissas, tykkään :3
VastaaPoista