Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu. Leijonat ovat sirkusta varten, pilvet sadetta varten. Kalliot ovat sitä varten, että eläimet voivat istua niillä.
Muistan kuinka joskus itkin.
Itkin holtittomasti.
...
Tunsin itseni yksinäiseksi. En juuri nyt muista mikä se niistä monista syistä oli, tai edes tarkalleen missä vaiheessa ala-astetta. Halusin ystävän. Löysin jostain tavaroiden joukosta vanhan pehmolelukoirani. Muistan kuinka joskus se oli lempileluni, ehkä lapsen mittakaavalla rakastinkin sitä hetken. Se nimi oli Tellu.
Sen löytäminen järkytti minua.
Olin hylännyt jotain josta välitin.
Olin jättänyt sen aivan yksin.
Vuosiksi. Se oli pölyssä, se oli takussa.
Tunsin itseni maailman paskimmaksi ihmiseksi.
Miten kukaan voi unohtaa, hylätä jotain niin arvokasta?
Yritin harjata sen. Yritin selvittää sen takkuja, korvata kaiken sen pahan mitä olin tehnyt.
Istuin lattialla selvittämässä takkuja kunnes sattui istua.
Minkäännäköistä edistystä ei tapahtunut saati olisi tullut tapahtumaan, niin pilalla oli pehmeä, pörheä ja huopaantunut muoviturkki.
Muistan kuinka joskus itkin.
Itkin holtittomasti.
Olen ehkä onnistunut hallitsemaan ongelmaani, mutta seuratessani erästä sarjakuvaa, taisin pilata iltani kokonaan...
http://romanticallyapocalyptic.com/15
Mun illat ei oo turhan helppoja tunteiden kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna sana!